Eräänä kauniina päivänä ajelimme idyllistä ranskalaista maaseututietä. Maisema oli kuin postikortista, ja aurinko paistoi lempeästi retkeilyautomme ikkunasta. Yhtäkkiä rauhallinen hetki keskeytyi rysähdykseen, joka rikkoi täydellisen tunnelman. Katsoin ratissa olevaa puolisoani, joka vilkaisi ensin sivupeiliin ja sitten minuun. Syyllinen ääneen selvisi: automme katolta oli pudonnut pari kuukautta sitten asennettu aurinkopaneeli keskelle tietä.
Puolisoni ajoi auton tien sivuun, ja minä lähdin siirtämään tielle pudonnutta paneelia pois muiden autoilijoiden tieltä. Onneksemme muita autoilijoita ei vielä toistaiseksi tiellä näkynyt, ja täten emme olleet osuneet paneelillamme kehenkään tai mihinkään. Tilanne olisi voinut päättyä paljon pahemmin, jos paneeli olisi osunut takana ajaneeseen autoon aiheuttaen ketjukolarin tai jopa henkilövahinkoja.
Inhimilliset virheet ja toiminnanohjaus
Matkalla jäteasemalle soitimme paneelin asentaneelle rakentajalle ja kerroimme tapahtuneesta. Hän pahoitteli tilannetta ja selitti, että kyseessä oli todennäköisesti inhimillinen virhe. Rakentaja arveli aloittaneensa paneelin kiinnittämisen, mutta keskeyttäneensä työn siirtyäkseen tekemään jotakin muuta. Tämän seurauksena hän oli saattanut unohtaa kiristää toisen puolen mutterit loppuun. Tällainen keskittymisen herpaantuminen on inhimillistä ja voi tapahtua kenelle tahansa.
Kyky suunnitella, aloittaa ja suorittaa tehtäviä loppuun on osa toiminnanohjausta, jota voi tietoisesti harjoitella.
On kuitenkin rohkaisevaa tietää, että keskittymistä ja tehtävien huolellista loppuun saattamista voi kehittää. Kyky suunnitella, aloittaa ja suorittaa tehtäviä loppuun on osa toiminnanohjausta, jota voi tietoisesti harjoitella. Näin myös mahdollisuudet välttää vastaavat virheet tulevaisuudessa saattavat parantua.
Toiminnanohjaus arjessa ja oppimisessa
Toiminnanohjauksen haasteet eivät rajoitu vain oppimiseen tai koulutehtäviin. Työelämässä toiminnanohjauksen haasteet näkyvät, kun useita tehtäviä on hallittava samaan aikaan ja varmistettava, että jokainen työvaihe tulee huolellisesti suoritettua.
Erityisopettajana käytän paljon visuaalista tukea toiminnanohjauksen vahvistamiseen lasten ja nuorten kanssa. Tämä tarkoittaa tehtävien pilkkomista mahdollisimman pieniksi ja selkeiksi osavaiheiksi, jotka tiivistetään kuviin. Kun oppilas seuraa näitä vaiheita tarkasti, hän voi suoriutua tehtävästä alusta loppuun. Toiston avulla oppilas oppii integroimaan visuaalisen tuen osaksi työskentelyään ja pystyy yhä itsenäisemmin suorittamaan tehtäviä.
Yksi tärkeimmistä käyttämieni visuaalisten ohjeiden vaiheista on lähes aina viimeisenä: ”Tarkasta”. Tämä vaihe ei suinkaan ole vähäpätöinen, vaikka se usein onkin vaikein ja helposti unohtuva.
Toiminnanohjauksen haasteet eivät rajoitu vain oppimiseen tai koulutehtäviin. Esimerkiksi kiireisessä arjessa voi olla vaikeaa muistaa, mitä kaikkea piti ostaa kauppareissulta, ellei ole käytössä selkeää ostoslistaa. Työelämässä toiminnanohjauksen haasteet näkyvät, kun useita tehtäviä on hallittava samaan aikaan ja varmistettava, että jokainen työvaihe tulee huolellisesti suoritettua. Kotona taas saattaa kohdata tilanteita, joissa lasten aamurutiinit tarvitsevat tukea: mitä tapahtuu ensin, missä vaiheessa hampaat pestään ja milloin reppu pakataan. Jokapäiväiset tilanteet, joissa tehtävät kasaantuvat tai unohtuvat, korostavat toiminnanohjauksen merkitystä kyvyssä suunnitella, aloittaa ja saattaa tehtävät loppuun.
Miksi mä tarkastaisin tän laskun, jos mä tiedän jo, et se on oikein?
Yksi tärkeimmistä käyttämieni visuaalisten ohjeiden vaiheista on lähes aina viimeisenä: ”Tarkasta”. Tämä vaihe ei suinkaan ole vähäpätöinen, vaikka se usein onkin vaikein ja helposti unohtuva. Esimerkiksi auton aurinkopaneelin tapauksessa tarkistus olisi voinut estää vaaratilanteen. Rakentaja olisi voinut varmistaa työnsä lopputuloksen ja ehkäistä paneelin irtoamisen.
Nuorille ja lapsille onkin tärkeää korostaa, että tarkistamisen harjoittelu auttaa heitä paitsi koulutehtävissä myös elämässä ylipäätään. Tämä vaihe ei ole mukana kiusallaan tai työn hidastamiseksi, vaan aidosta tarpeesta. On myös tärkeää muistaa, että tarkistamisesta huolimatta virheitä ja vahinkoja voi sattua.
Matematiikan tehtävissä tarkistamisen merkitys voi tuntua abstraktilta – virhe saattaa johtaa vain väärään laskutulokseen. Mutta oikeassa elämässä tarkistamisen ohittaminen voi johtaa vakavampiin seurauksiin. Nuorille ja lapsille onkin tärkeää korostaa, että tarkistamisen harjoittelu auttaa heitä paitsi koulutehtävissä myös elämässä ylipäätään. Tämä vaihe ei ole mukana kiusallaan tai työn hidastamiseksi, vaan aidosta tarpeesta.
Työelämässä huolimattomuus ja keskeneräiseksi jääneet tehtävät voivat aiheuttaa vakavia seurauksia. Esimerkiksi projektin tärkeän osan unohtaminen voi viivästyttää aikataulua ja pahimmillaan johtaa taloudellisiin tappioihin yritykselle. Rakennusalalla tarkastuksen unohtaminen voi johtaa rakenteiden pettämiseen ja turvallisuusriskeihin. Terveydenhuollossa taas huolimattomuus voi vaarantaa potilasturvallisuuden ja aiheuttaa jopa hengenvaarallisia tilanteita. Näissä tilanteissa tarkistaminen ei ole vain suositeltavaa, vaan ehdottoman tärkeää.
Arkipäiväisemmät, mutta ei yhtä vakavat seuraukset tarkistamatta jättämisestä voivat olla esimerkiksi:
- Keittiössä väärin luettu resepti voi pilata illallisen.
- Unohtuneet laskut voivat johtaa muistutusmaksuihin.
- Lähettämättömät sähköpostit voivat viivästyttää projekteja tai aiheuttaa väärinkäsityksiä.
- Epähuolellisesti täytetty lomake voi johtaa lisäselvityspyyntöihin tai hylättyyn hakemukseen.
- Tarkastamatta jäänyt kauppalista voi johtaa siihen, että tärkein ainesosa puuttuu ostoksista.
On myös tärkeää muistaa, että tarkistamisesta huolimatta virheitä ja vahinkoja voi sattua. Kuitenkin huolellisuus ja toiminnanohjauksen tukeminen vähentävät virheiden mahdollisuutta ja voivat parhaimmillaan estää vakavia tilanteita. Opettamalla tarkistamista ja huolellisuutta lapsillemme pienissä asioissa voimme paitsi valmistella heitä elämän suurempiin haasteisiin myös tehdä heidän arjestaan sujuvampaa ja säästää lapsiamme helposti vältettäviltä ongelmilta.
Miten minä voin tukea lapseni toiminnanohjausta?
- Rutiinien luominen ja ylläpitäminen: Säännölliset aamu-, ilta- ja kotitehtävärutiinit auttavat lasta hahmottamaan päivän kulun ja tehtävien tärkeysjärjestyksen.
- Visuaaliset apuvälineet: Käytä esimerkiksi kuvakortteja, aikatauluja tai checklistoja tehtävien jäsentämiseen.
- Tehtävien pilkkominen: Jakamalla isommat tehtävät pienempiin osiin lapsen on helpompi keskittyä yhteen vaiheeseen kerrallaan.
- Selkeät ohjeet: Varmista, että lapsi ymmärtää, mitä hänen pitää tehdä. Toista tarvittaessa ohjeet ja tarkista ymmärrys.
- Tarkistamisen opettaminen: Korosta tarkistamisen tärkeyttä ja auta lasta ottamaan se osaksi arjen rutiineja.
- Mallintaminen: Näytä itse, miten suoritat tehtäviä alusta loppuun ja tarkistat ne. Lapset oppivat paljon esimerkin kautta.
- Ympäristön muokkaaminen: Vähennä häiriötekijöitä, kuten melua tai sotkua, jotta lapsen on helpompi keskittyä.
- Opeta kysymään apua: Opeta lapselle, että avun kysyminen ei ole ikinä huono asia.